Kysymyksiä & Vastauksia -> Alennukset -> Näönkorjaus- ja silmätermejä

Näönkorjaus- ja silmätermejä

Astigmatismi (taittovirhe) Jos huomaat, että näkökyvyssäsi on vääristymiä tai näet epätarkasti kaikilla etäisyyksillä, sinulla voi olla astigmatismia. Vaikka sinulla olisi yleisesti katsottuna hyvä näkökyky, voivat päänsärky, silmien väsyminen tai ärtyminen olla lievän astigmatismin oireita. Huolellisella näöntarkastuksella, jossa tutkitaan näkö sekä lähelle että kauas, saadaan selville onko sinulla astigmatismia. Astigmatismi ei ole sairaus, vaan hyvin yleinen taittovirhe, joka tarkoittaa, että valonsäteet taittuvat eri tavoilla eri leikkaussuunnissa. Astigmatismi johtuu yleensä siitä, että sarveiskalvo ei ole tasaisesti pyöreä, vaan jonkin verran soikion muotoinen.

Kuinka astigmatismi totedaan?

Astigmatismi voidaan todeta perustellisen näöntarkastuksen avulla. Jos astigmatismi on hyvin vähäistä, eikä mitään muuta näönkorjausta tarvitse tehdä (esim. liki- tai kaukotaitteisuuteen), mitään piilolinssejä tai silmälaseja ei yleensä tarvita. Jos astigmatismi on sen verran vaikea-asteista, että se aiheuttaa silmien ylirasitusta, päänsärkyä tai näön vääristymiä, voi sen korjaaminen olla tarpeellista tarkan ja mukavan näkökyvyn saamiseksi.

Kuinka astigmatismia hoidetaan?

Optikkosi voi suositella sinulle sopivia piilolinssejä tai silmälaseja, joilla taittovirhe korjataan ja näkösi saadaan tarkaksi.

Astigmatismia korjaavia piilolinssejä kutsutaan toorisiksi linsseiksi. Niissä on kaksi erilaista taittovoimakkuutta, jotka saadaan aikaan eri kulmissa olevilla kaarevuuksilla. Näöntarkastuksessa ja piilolinssisovituksessa optikkosi tekee tarkkoja tutkimuksia saadakseen selville mitkä piilolinssit sopivat sinulle parhaiten.

Mikä aiheuttaa astigmatismia?

Astigmatismi aiheutuu tavallisesti siitä, että sarveiskalvo (silmän etupinnan läpinäkyvä kalvo) on epätasaisesti kaareva. Normaalisti sarveiskalvo on tasainen ja yhtä kaareva kaikissa suunnissa, jolloin sarveiskalvolle tulevat valonsäteet taittuvat tasaisesti joka suunnalla. Astigmatismissa silmän etupinnassa on useita erilaisia kaarevuuksia. Kun sarveiskalvo on enemmän soikion kuin pallon muotoinen, kaarevampaan kohtaan osuvat valonsäteet taittuvat voimakkaammin kuin vähemmän kaarevaan pintaan heijastuva valo. Tämä johtaa näön epätarkkuuteen, koska fokusointi on mahdollista vain yhteen kokonaiskuvan osaan kerrallaan.

Miten astigmatismi vaikuttaa näköön?

Sarveiskalvon taittovoima vastaa noin neljää viidesosaa siitä, mitä tarvitaan tarkkaan näkökykyyn. Tällöin valonsäteet taittuvat sarveiskalvolta niin, että ne leikkaavat toisensa samassa pisteessä. Mykiö, joka sijaitsee sarveiskalvon takana, jatkaa sarveiskalvon aloittamaa valontaittotyötä ja kohdistaa valonsäteet verkkokalvon keskikuoppaan, foveaan. Jos valo ei fokusoidu foveaan, kuvasta ei tule terävä ja näkökyky on epätarkka.

Astigmaattisessa silmässä sarveiskalvon pinta on epätasaisesti kaareva sfäärisen, tasaisesti kaarevan sijaan. Tällöin se ei voi taittaa silmään heijastuvia valonsäteitä tarkasti verkkokalvon keskikuoppaan, mikä on välttämätöntä tarkan näön saamiseksi. Yhdellä kertaa vain pieni osa valonsäteistä fokusoituu oikein, minkä johdosta muodostuva kuva on aina epätarkka. Yleensä astigmatismi aiheuttaa epätarkan näkökyvyn kaikilla etäisyyksillä.

Miksi sarveiskalvot ovat eri muotoisia?

Sarveiskalvot eivät todellakaan aina ole täydellisen tasaisesti kaarevia, aivan kuten hammasrivit ovat harvemmin täysin suorassa. Vaihtelun aste ratkaisee tarvitseeko näköä korjata. Jos sarveiskalvon kaarevuuksien väliset erot ovat suuria, valonsäteet eivät voi taittua ja kohdentua oikein ilman piilolinssien tai silmälasien apua.

Varsinaista syytä sarveiskalvon muodon vaihteluun ei tunneta, mutta taipumus astigmatismiin on perinnöllistä. Siitä syystä joillakin henkilöillä on suurempi riski astigmaattisuuteen kuin toisilla.

Kenelle astigmatismia kehittyy?

Astigmatismi on hyvin yleistä. Osa asiantuntijoista uskoo, että lähes kaikilla on jonkin asteista astigmatismia.

Vanhempien ja lasten parissa työskentelevien on hyvä tietää, että astigmatismi voi vaikeuttaa koulutyöskentelyssä menestymistä, mutta sitä ei useinkaan havaita koulun rutiininomaisissa silmätutkimuksissa.

Paheneeko astigmatismi ajan myötä?

Astigmatismi voi lisääntyä hitaasti.. Säännölliset näöntarkastukset varmistavat, että näkökyky pysyy mahdollisimman hyvänä.

Miten astigmatismi vaikuttaa elämäntyyliini?

Sinun täytyy ehkä totutella käyttämään piilolinssejä tai silmälaseja, jos et vielä ole niiden käyttäjä. Todennäköisesti sen merkittävämpää muutosta astigmatismi ei elämäntyylillesi aiheuta.

Harmaakaihi

Harmaakaihi tarkoittaa silmän normaalisti kirkkaan linssin, mykiön, samenemista. Tämä estää valonsäteiden taittumisen ja kohdentumisen verkkokalvolle silmän takaosaan, minkä tuloksena on huonontunut näkökyky. Harmaakaihi ei siis ole silmän pinnalle kasvava kalvo, vaan mykiön samentuma.

Sarveiskalvon hapenpuute

Hyvä näkö vaatii terveen sarveiskalvon ja toimiakseen hyvin sarveiskalvo vaatii runsaasti happea. Jos sarveiskalvo ei saa tarpeeksi happea tuloksena on sarveiskalvon hapenpuute, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa erilaisiin silmäongelmiin.

Tavallinen syy sarveiskalvon hapenpuutteeseen on pehmeiden, happea huonosti läpäisevien piilolinssien käyttö. Tällöin piilolinssi muodostaa esteen hapen luonnolliselle virtaukselle silmään. Sarveiskalvon hapenpuute edesauttaa piilolinssikäyttöön liittyvien sivuvaikutusten kehittymistä.

Sarveiskalvon hapenpuutetta voidaan ehkäistä vaihtamalla piilolinsseihin, jotka valmistetaan paremmin happea läpäisevistä materiaaleista.

Kahtena näkeminen, kaksoiskuva

Kahtena näkemistä eli kaksoiskuvaa kutsutaan myös diplopiaksi. Kaksoiskuva sekoitetaan usein epätarkkaan näkökykyyn, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. Jos näkökyky on epätarkka, kaikki kuvat näyttävät epäselviltä. Kahtena näkeminen tarkoittaa, että kuvat näkyvät erillisinä, mikä ymmärrettävästi häiritsee vaivasta kärsiviä.

Kuivat, ärtyneet silmät

Jos silmiäsi kirvelee, kutittaa tai polttelee, kyseessä voi olla kuivasilmäisyyden aiheuttamat tavalliset oireet. Muita kuivasilmäisyyden oireita voivat olla roskan tai yleisen epämukavuuden tunne silmissä.

Silmäallergiat

Tavallisimmat silmäallergioiden tyypit ovat kausiluonteisia ja vuosittain toistuvia allergisia sidekalvotulehduksia (konjunktiviitteja). Siitepölyallergia ja heinänuha on näistä tavallisimpia. Jos käytät piilolinssejä ja kärsit kuivista, kutiavista silmistä, kysy optikoltasi Focus® DAILIES® -linssejä. Vaikka et olisikaan allerginen, silmäsi voivat alkaa punoittaa ja ärtyä, jos piilolinsseihisi kerääntyy siitepölyä. Kertalinssit heität menemään jokaisen käyttökerran jälkeen. Tämän vuoksi ilmassa leijailevilla allergeeneilla on paljon pienemmät mahdollisuudet ehtiä kasaantumaan linssien pinnoille.

Kaukotaitteisuus

Sinulla voi olla kaukotaitteisuutta (pitkänäköisyyttä), jos voit nähdä hyvin kauas, mutta sinulla on vaikeuksia nähdä lähietäisyydellä olevia kohteita tarkasti. Optikkosi kutsuu tätä tilaa hyperopiaksi. Hyperopia teettää silmillä erittäin paljon työtä lähelle katsottaessa. Pitempikestoisen lähityöskentelyn jälkeen voit kokea vaikeuksia nähdä tarkasti, päänsärkyä, tai silmäsi voivat tuntua rasittuneilta. Kaukotaitteisuudesta kärsivät lapset voivat pitää lukemista työläänä. Hyperopia ei ole mikään sairaus, vaan hyvin tavallinen taittovirhe. Se tarkoittaa yleensä vain tiettyä silmän muodon variaatiota. Hyperopian aste ja siitä aiheutuvat ongelmat ratkaisevat tarvitsetko silmälaseja tai piilolinssejä.

Mikä kaukotaitteisuuden aiheuttaa?

Hyperopia aiheutuu yleensä siitä, että silmämuna on normaalia lyhyempi. Joissakin tapauksissa hyperopia voi johtua siitä, että sarveiskalvo ei ole tarpeeksi kaareva.

Tarkkaa syytä silmämunan muodon vaihteluun ei tunneta, mutta taipumus kaukotaitteisuuteen on perinnöllinen. Muut tekijät voivat vaikuttaa asiaan, mutta vähemmässä määrin kuin perinnöllisyys.

Miten kaukotaitteisuus vaikuttaa näköön?

Kykymme nähdä alkaa, kun valo tulee silmään sarveiskalvon lävitse. Sarveiskalvon, mykiön ja silmämunan muoto auttaa taittamaan valonsäteet niin, että valo kohdistuu tarkasti verkkokalvolla olevaan pisteeseen, foveaan.

Jos silmämuna on liian lyhyt, kuten kaukotaitteisuudessa, valonsäteet leikkaavat verkkokalvon takana olevassa pisteessä, eivätkä verkkokalvolla. Kuva näyttää epäselvältä, koska valo ei kohdistu tarkan näkemisen alueelle verkkokalvolle. Kuperat eli konveksit linssit (pluslinssit) auttavat taittamaan valonsäteitä voimakkaammin ja kohdistamaan ne verkkokalvolle.

Tarvitseeko kaukotaitteisuutta aina korjata?

Monilla ihmisillä on jonkin asteista kaukotaitteisuutta, mutta se aiheuttaa ongelmia vain, jos se huonontaa näkökykyä merkittävästi tai aiheuttaa päänsärkyä tai silmien ylirasitusta.

Miten kaukotaitteisuus havaitaan?

Hyperopia havaitaan harvoin koulun näöntarkastuksissa, koska niissä tutkitaan yleensä vain näkökyky pitemmille etäisyyksille. Kaukotaitteisuuden diagnosointi vaatii perusteellisen näöntutkimuksen.

Miten kaukotaitteisuutta korjataan?

Kuperat eli konveksit linssit (pluslinssit) silmälaseissa tai piilolinsseissä taittavat valonsäteitä voimakkaammin ja auttavat kohdistamaan valon verkkokalvolle.

Löytääkseen sinulle parhaimman näönkorjausratkaisun optikkosi kysyy todennäköisesti useita kysymyksiä, mm. elämäntyylistäsi, ammatistasi, päivittäisistä aktiviteeteista ja yleisestä terveydentilastasi. Yksi mahdollinen kysymys voi olla: luetko tai työskenteletkö paljon lähietäisyydellä?

Säännölliset näöntarkastukset varmistavat hyvän näkökyvyn jatkossakin.

Miten kaukotaitteisuus vaikuttaa elämäntyyliini?

Silmälaseihin tai piilolinsseihin totuttelu voi viedä muutaman päivän. Sen jälkeen kaukotaitteisuus ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi elämäntyyliisi.

Viherkaihi

Viherkaihi eli glaukooma voi heikentää näköäsi asteittain ilman, että huomaat sitä. Viherkaihi on kuitenkin vakava silmäsairaus, joka voi johtaa merkittävästi huonontuneeseen näkökykyyn. Paras suoja viherkaihia vastaan on säännölliset näöntarkastukset. Viherkaihia ilmenee yleisimmin yli 50-vuotiailla henkilöillä, mutta aikuisille suositellaan näöntarkastuksia ainakin joka toinen vuosi. Jos epäilet, että sinulla on viherkaihi, ota yhteyttä silmälääkäriin.

Likitaitteisuus

Jos voit nähdä lähellä olevat esineet ilman vaikeuksia, mutta katukylttien tai liitutaulun lukeminen koulussa tuottaa vaikeuksia, olet mahdollisesti likinäköinen.

Optikkosi voi käyttää tästä näkövirheestä termiä myopia. Se tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ”suljettua silmää”. "Myopia” sanan käyttö johtuu yhdestä likitaitteisuuden selkeimmistä merkeistä – silmien siristämisestä, jotta kauas näkeminen onnistuisi paremmin.

Myopia on hyvin tavallinen taittovirhe, eikä siis mikään sairaus. Se tarkoittaa yleensä vain tiettyä silmämunan muodon variaatiota. Myopian aste ja siitä aiheutuvat ongelmat ratkaisevat, tarvitsetko silmälaseja tai piilolinssejä.

Mikä likinäköisyyttä aiheuttaa?

Myopia johtuu yleensä siitä, että silmämuna on normaalia pitempi. Toinen, epätavallisempi myopian syy on, että sarveiskalvo on liian kaareva. On myös jotakin näyttöä siitä, että liiallinen, vuosia jatkuva intensiivinen lähityöskentely voisi aiheuttaa likitaitteisuutta.

Miten myopia vaikuttaa näköön?

Jos silmämuna on liian pitkä, kuten likitaitteisuudessa, valonsäteet leikkaavat verkkokalvon edessä olevassa pisteessä, eivätkä verkkokalvolla. Kuva näyttää epäselvältä, koska valo ei kohdistu tarkan näkemisen alueelle verkkokalvolle.

Kenelle likinäköisyyttä tulee?

Myopia ilmenee yleensä varhaisteini-iässä. Likinäköisyys havaitaan melkein aina ennen 20 vuoden ikää, koska silmät jatkavat kasvamista koko lapsuus- ja nuoruusajan. Usein myopian aste lisääntyy vartalon kasvaessa nopeasti ja vakiintuu sitten aikuisiässä. Niinä vuosina, kun kasvu on hyvin nopeaa, piilolinssejä/silmälaseja voi joutua vaihtamaan usein, jotta näkökyky pysyisi jatkuvasti hyvänä.

Miten myopia havaitaan?

Myopiaa epäillään usein, kun opettaja huomaa, että lapsi siristää silmiään nähdäkseen taululle, tai se paljastuu rutiininomaisissa näöntarkastuksissa. Likitaitteisuuden aste määritellään sen jälkeen optikon tekemässä tarkemmassa näöntutkimuksessa. Myopian havaitsemisen jälkeen on tarpeellista käydä säännöllisesti tarkistuksissa, joissa tutkitaan muuttuuko näkö ja tarvitseeko linssien voimakkuutta muuttaa.

Miten myopia korjataan?

Koverat eli konkaavit linssit (miinuslinssit) silmälaseissa tai piilolinsseissä hajauttavat valonsäteitä erilleen ja auttavat niitä kohdistumaan verkkokalvolle. Myopian asteesta riippuen silmälaseja tai piilolinssejä voi olla tarve käyttää koko ajan parhaan näkökyvyn saamiseksi.

Miten likinäköisyys vaikuttaa elämäntyyliini?

Silmälaseihin tai piilolinsseihin totuttelu voi viedä muutaman päivän. Sen jälkeen likitaitteisuus ei todennäköisesti vaikuta elämäntyyliisi paljoakaan. Silmälasit voivat olla tiellä tai rajoittaa näkökenttää, erityisesti urheillessa tai muissa aktiviteeteissa. Piilolinssit ovat tällöin ehdottomasti paras ratkaisu.

Likitaitteisuus lapsilla

Kouluikäisillä lapsilla voi olla lieviä tai vakavampia näköongelmia. Kun lapsella epäillään olevan näköongelmia, on tärkeää, että lapsen silmät ja näkö tutkitaan perusteellisesti. Siten saadaan selville ongelmien syy ja laatu sekä seulotaan mahdollisesti vakavat silmäsairaudet. Kun näkövirheet korjataan oikein, lapsi voi nauttia parhaasta mahdollisesta näkökyvystä. Miten voit auttaa likinäköistä lasta

Kerro lapselle miten taittovirheet tapahtuvat: silmät taittavat valoa eri tavoin, minkä johdosta näköä tarvitsee joskus korjata, jotta näkökyky saadaan tarkaksi. Käytä kuvia ja yksinkertaisia selityksiä auttamaan lasta ymmärtämään miten likitaitteisuus toimii. Harkitse piilolinssejä. Älä rajoita lapsen aktiviteetteja huonon näön takia. Anna lapsen osallistua keskusteluihin, jotka koskevat hänen näköään.

Aikuisnäkö – heikentynyt näkö lähietäisyyksillä

Pidä kirjaa lähellä – näyttävätkö sanat suttuisilta? Pidä kirjaa kauempana itsestäsi – näetkö sanat tarkasti taas? Lukeminen suorin käsivarsin – niin suurin osa meistä tunnistaa tilan, jota optikot kutsuvat aikuis-/ikänäöksi tai presbyopiaksi. Tavallisia oireita ovat myös silmien väsyminen tai päänsärky työskennellessäsi lähietäisyydellä, esimerkiksi tehdessäsi käsitöitä, piirtäessäsi tai kirjoittaessasi. Koska presbyopia yhdistetään vanhenemiseen, aiheuttaa se usein syvän huokauksen – ja oletuksen, että lukulasit tai moniteholasit ovat ainoa ratkaisu.

Mistä presbyopia johtuu?

Ikääntymisen myötä silmän linssi (mykiö) menettää osan joustavuudestaan ja sen myötä osan kyvystään vaihtaa tarkennusta eri etäisyyksillä. Näön heikkeneminen tapahtuu asteittain. Mykiömme ovat alkaneet menettää kykyään mukauttaa muotoaan taittovoiman muuttamiseksi paljon ennen kuin me huomaamme, että lähelle näkeminen alkaa tuottaa vaikeuksia. Me huomaamme muutoksen yleensä vasta kun tavalliselle lukuetäisyydelle näkeminen alkaa olla vaikeaa.

Miten vähentynyt elastisuus vaikuttaa näköön?

Silmän linssi eli mykiö on avainasemassa, kun valo kohdistuu verkkokalvolle. Nuorilla silmän linssit ovat joustavia. Pienten silmälihasten avulla mykiö muuttaa muotoaan ja sen myötä taittovoimaansa, jotta voisimme nähdä tarkasti sekä lähelle että kauas. Tätä kutsutaan akkommodaatioksi eli mukautumiseksi. Ikääntyessämme mykiö tulee jäykemmäksi ja sen on vaikeampi muuttaa muotoaan. Muutakin kuin lähinäkö huononee; kyky tarkentaa näkökykyä nopeasti etäisyyden vaihtuessa, katsottaessa vuorotellen kauas ja lähelle, heikkenee myös.

Milloin presbyopia alkaa?

Mykiön elastisuus alkaa hiljalleen vähentyä jo nuoruusiällä. Presbyopia huomataan vaihtelevassa iässä, mutta yleensä se alkaa häiritä lähinäköä yli 40-vuotiailla. Presbyopia tulee kaikille, eikä sen kehittymisen ehkäisemiseen ole mitään tunnettua keinoa.

Miten ongelma havaitaan?

Presbyopian toteamiseen vaaditaan kaikkien oireiden huolellinen kuvaus ja perusteellinen näöntarkastus, joka sisältää lähinäön laadullisen tutkimuksen.

Miten presbyopiaa voi korjata?

Perinteisesti aikuisnäköä korjataan kaksi-/moniteholaseilla tai lukulaseilla, joilla helpotetaan lähinäkemistä. Pehmeistä progressiivisista piilolinsseistä, esim. CIBA Visionin Focus® Progressives, on kuitenkin tullut yhä suositumpi aikuisnäön korjauskeino. CIBA Vision tarjoaa myös Focus® DAILIES® Progressives -vaihtoehdon – ensimmäisen kertakäyttöisen piilolinssin aikuisnäön korjaamiseen.

Mikä piilolinssi sopii minulle parhaiten?

Optikkosi kysyy sinulta todennäköisesti useita kysymyksiä, esimerkiksi mitä teet työksesi, mitä teet vapaa-ajallasi ja milloin haluat käyttää piilolinssejä. Näöntutkimustulosten ja elämäntyylisi perusteella optikkosi voi suositella sinun tarpeisiisi parhaiten sopivat piilolinssit.

Tarvitseeko linssejä vaihtaa usein, kun saan näönkorjauksen presbyopiaan? Presbyopia on asteittain tapahtuva muutos, joka tapahtuu useiden vuosien ajan. Siitä syystä näönkorjaustasi täytyy todennäköisesti päivittää säännöllisin väliajoin. On parempi tehdä muutoksia säännöllisten näöntarkastusten yhteydessä kuin vasta sen jälkeen, kun näönmuutos alkaa aiheuttaa sinulle ongelmia.

(Lähde: www.cibavision.fi)